MALMGÅRDIN TARINA

Malmgårdin kartano sijaitsee Koskenkylänjoen varrella Pernajassa (nykyisin Loviisa). Kartanolla on suomalaisten mittojen mukaan ainutlaatuinen historia; omistajien nimi on ollut Creutz jo vuodesta 1614 saakka. Kartanolla on ollut 16 omistajaa, jos otetaan lukuun vain suvun miespuoliset jäsenet. Allekirjoittanut edustaa 12. omistajasukupolvea.

Kartanon historia alkoi jo vuonna 1606 kun kuningas Kaarle IX läänitti 30 tilaa Pernajassa virolaiselle sotaleskelle nimeltä Catharina Hess von Wichdorff. Näin kuningas hyvitti Catharinalle hänen aviomiehensä kaatumisen sodassa isänmaan puolesta. Catharina avioitui vuonna 1614 Ernst (Larsson) Creutzin kanssa, jolloin läänitys siirtyi hänelle. Ernst Creutz oli kotoisin Suur-Sarvilahdesta, joka myös sijaitsee Pernajassa. Läänitys laajennettiin kuningas Kustaa II Adolfin aikana lahjoitukseksi vuonna 1625.

Aina 1880-luvulle asti Malmgårdia voidaan luonnehtia tavanomaiseksi herraskartanoksi. Alkuperäinen päärakennus oli kaksikerroksinen empiiri-tyylinen puutalo. Kreivi Carl Magnus Creutz, joka oli suuri vaikuttaja Suomen politiikassa 1800-luvulla ja toimi maaherrana Turussa 1864-89, oli sitä mieltä että vanha päärakennus oli aivan liian vaatimaton itselleen. Hän antoi arkkitehti F.A. Sjöströmin tehtäväksi suunnitella uusi päärakennus. Tämä rakennus, jota epäröimättä voidaan kutsua linnaksi, rakennettiin vuosina 1882-85. Sen tyyli on hollantilainen uusrenessanssi.

Nykyisin Malmgårdin kartano on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn sekä luomutuotteiden jalostukseen. Peltopinta-alaa on lähes 500 hehtaaria. Lisäksi kartanolla harjoitetaan matkailua, oluttuontantoa ja metsätaloutta. Sähköenergia tuotetaan oman kosken vesivoimasta.

Johan Creutz
Kreivi

Palaa edelliseen näkymään.